Hallituksen epäonnistunut kasvupolitiikka pidentää taantumaa

Syksyn irtisanomisaalto antaa käytännön esimerkin hallituksen epäonnistuneesta kasvupolitiikasta. Tavoite 100 000 uudesta työllisestä on karannut toiveajatteluksi ja työttömiä työnhakijoita on nyt 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa.

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen työllisyyskehitys onkin surkeaa. On epäonnistuttu kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Esimerkkinä puhtaan teknologian investointituki, jonka reunaehdot rajoittavat tuen lähinnä suuryrityksille ja hankkeille, jotka toteutuisivat muutenkin. Aidosti uusia investointeja se ei Suomelle tuota.

Talous kärsii suomalaisten huonontuvasta ostovoimasta. Tähän on johtanut pienituloisiin kohdistetut leikkaukset ja arvonlisäverotuksen korotus. Pienyrittäjien tilanne on kärsinyt niin arvonlisäveron korotuksesta ja sen aiheuttamasta ostovoiman alentumisesta kuin myös ALV-alarajan huojennuksen poisto. Jatkossa suunnitteilla on alempien ALV-kantojen nosto, joka tulee vähentämään kulutusta lisää.

Puolet hallituskaudesta on hukattu. Lööppejä on saatu rasismista, hallituspuolueiden keskenäisestä nokittelusta ja nikotiinipussien siltarumpupolitiikasta. Valtion velkaa on kuitenkin kasvatettu, työllisyys on huonontunut ja suomalaisten palveluja heikennetty. Hallitus on perustamassa kasvutyöryhmän, mutta aika käy vähiin.

Pitkän aikavälin haitaksi tulee muodostumaan perussuomalaisten poseerauspolitiikan seuraukset Suomelle. Valtiovarainministeriö ennustaa työperäisen maahanmuuton romahtavan kolmannekseen. Suomen huoltosuhde voi pysyä terveenä vain jos onnistumme sekä syntyvyyden nostamisessa että työperäisen maahanmuuton houkuttelemisessa. Huonontuva maakuva voi haitata myös investointeja.